touko 19 2008

Pohjolaisten suvun historiaa

Asutuksen leviäminen pohjoiseen

Kun Pähkinäsaaren rauha 12.8.1323 Ruotsin ja Novgorodin välillä solmittiin, saatiin Ruotsin valtakunnalle ensimmäisen kerran itäraja. Novgorod luovutti Savilahden eli Savon, Äyräpään ja Jääsken kihlakunnat Ruotsille, johon Suomi tuolloin kuului.
Vuonna 1200 Savossa oli vakituista asutusta Savilahdessa, Juvalla, Sulkavalla ja Säämingin seuduilla. Jonkin verran Savossa asui tuolloin vielä seudun alkuperäisväestöä, lappalaisia. Vuonna 1323 solmitun rauhan jälkeen rajantakainen Savo eli Kuopion seutu oli vielä lähes asumatonta erämaata. Noin vuonna 1500 vakituinen asutus oli levinnyt Kuopion korkeudelle ja muuttoliike oli vilkkaimmillaan 1530- luvulla.

1500- luvun alkupuolella Olavinlinnan linnanisäntä Klemetti Henrikinpoika Krook sai kuninkaalta tehtäväkseen siirtää asutusta pohjoiseen ja laajentaa näin valtakuntaa. 1543 kuningas Kustaa Vaasa julisti autiot erämaat kruunun maiksi ja vapaasti asutettaviksi. 140 talonpoikaa muutti 1552 perheineen ja karjoineen Visulahden, Pellosniemen, Juvan, Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen (Kuopion) pitäjistä uudisasukkaiksi Korsholmin läänin Oulunjärven erämaahan, nykyiseen Kainuuseen.

Savon asuttamisesta ja sen asutuksen leviämisestä on julkaistu perusteellinen tutkimus Savon historia -julkaisussa. Savosta Pohjolaisia löytyi vuonna 1608 Säämingin Iitlahdelta, nykyiseltä Sulkavalta. Pohjolaiset kuuluivat pienten sukujen ryhmään, joissa oli korkeintaan 10 ruokakuntaa. Voudin tileissä näkyi Iitlahden neljänneskunnan Telalahden kymmeneksessä vuodesta 1608 vuoteen 1623 talonpoika Pekka Pohjolainen (Peer Pohiolainen).

Mikkelin, Juvan, Sulkavan ja Rantasalmen pitäjäissä oli Pohjolaisia vuonna 1694. Vuodelta 1695 löytyi merkintä Viipurin maaseurakunnan kirkonkirjasta: Anders Andersson Pohiolain (Antti Antinpoika Pohjolainen), s. 1695, (kastettu 3.3.1695, isä Antti Matinpoika Pohiolainen).

Pohjolaisia Kainuussa

1500- luvun lopulla Oulunsalossa asui muutamia savolaisia, heidän joukossaan Olof Pohjolainen, joka saapui Oulunsaloon 1595. Vuoden 1607 voudintileissä on maininta Olof Pohjolaisesta Oulunjärven pitäjän Oterman kylässä. Kylä sijaitsee erämaassa Otermajärven rannalla. 1611 venäläiset polttivat Oterman kylän talo talolta kokonaan ja Olof muutti asumaan Sotkamon pitäjän Vihtamon kylään.

Suku jäi asumaan ja kaskeamaan peltojaan Kainuuseen. Heistä tunnetuin lienee Tuomas Iisakinpoika Pohjolainen, jonka kreivi Pietari Brahe nimitti Kajaanin vapaaherrakunnan profossiksi vuosiksi 1661- 1671. Hän muutti 1600- luvun lopulla Kuopioon ja asettui asumaan Kuopionniemen kärkeen, Julkulaan. Tuomas Iisakinpoika Pohjolaisen jälkipolvet muuttivat Suomen Sodan mainingeissa vuoden 1809 lopulla Karttulan Lyytikkälän kylän Hannulan taloon. Näin Tuomas Iisakinpojan katsotaankin olevan Karttulan Pohjolaisten- sukuhaaran kantaisä.